Hautajaiset vainajan toiveita kunnioittaen suunnitellaan selvittämällä etukäteen tai jälkikäteen, mitä vainaja on toivonut, ja rakentamalla tilaisuus näiden toiveiden ympärille niin pitkälti kuin mahdollista. Kun vainajan tahto on tiedossa, hautajaisten järjestäminen saa selkeän suunnan ja omaisille jää enemmän tilaa surulle käytännön epävarmuuden sijaan. Alla käymme läpi hautajaisten suunnittelun keskeisimmät kysymykset vaihe vaiheelta.
Mistä tietää, mitä vainaja olisi hautajaisiltaan toivonut?
Vainajan toiveet hautajaisista selviävät parhaiten suoraan hänen itsensä kertomana, kirjallisena muistiinpanona tai testamentin yhteydessä. Jos vainaja ei ole jättänyt kirjallisia toiveita, lähimmät omaiset, kuten puoliso, lapset tai sisarukset, ovat yleensä parhaita henkilöitä arvioimaan, millainen tilaisuus olisi vastannut hänen persoonaansa ja arvojaan.
Monet ihmiset kertovat hautajaistoiveistaan jo eläessään, usein ohimennen arkikeskusteluissa. Onko vainaja puhunut haluavansa hiljaisen kirkollisen tilaisuuden vai rennomman muistojuhlan? Onko hänellä ollut lempimusiikkia, erityinen seurakuntayhteys tai toive tuhkauksesta hautaamisen sijaan? Nämä yksityiskohdat voivat olla ratkaisevia suunnittelun kannalta.
Jos vainaja on laatinut hoitotestamentin tai edunvalvontavaltuutuksen, näihin asiakirjoihin on saatettu kirjata myös hautaukseen liittyviä toiveita. Kannattaa myös tarkistaa, onko vainajalla ollut hautausavustus tai hautausvakuutus, johon on liitetty erityisiä toiveita.
Mitä hautajaisten suunnittelu käytännössä sisältää?
Hautajaisten suunnittelu sisältää käytännössä kaikki järjestelyt vainajan kuolemasta muistotilaisuuden päättymiseen. Tähän kuuluvat vainajan kuljetus, arkun tai uurnan valinta, siunaustilaisuuden ajankohdan ja paikan sopiminen, papin ja kanttorin varaaminen, kuolinilmoituksen julkaiseminen sekä hautajaiskukkien tilaaminen.
Konkreettisesti järjestettäviä asioita ovat muun muassa:
- vainajan kuljetus ja säilytys
- arkun tai uurnan valinta
- hautausmuodon päättäminen (hautaaminen tai tuhkaus)
- siunaustilaisuuden ajankohdan ja paikan varaaminen
- papin ja kanttorin varaaminen
- musiikki ja muut tilaisuuden elementit
- kuolinilmoitus lehdessä tai verkossa
- hautajaiskukat, arkkulaite ja seppeleet
- muistotilaisuuden järjestäminen
- hautakiven tai muistomerkin hankinta
- perunkirjoituksen aloittaminen
Kokonaisuus voi tuntua aluksi ylivoimaiselta, erityisesti silloin, kun suru on tuore. Siksi monet omaiset turvautuvat hautaustoimiston apuun, joka voi ottaa vastuun käytännön järjestelyistä niin laajasti kuin perhe toivoo.
Miten vainajan persoonallisuus näkyy hautajaisissa?
Vainajan persoonallisuus voi näkyä hautajaisissa monella tavalla: musiikkivalinnoissa, puheiden sävyssä, kukkien värissä ja tyylissä, valokuvissa sekä muistotilaisuuden tunnelmassa. Hautajaisista ei tarvitse tehdä kaavamaisia, vaan tilaisuus voidaan rakentaa vastaamaan juuri sen ihmisen elämää, jota muistellaan.
Käytännön esimerkkejä persoonallisista valinnoista:
- vainajan lempimusiikki siunaustilaisuudessa
- kukkakoristelu vainajan lempivärein tai lempikukin
- valokuvanäyttely tai videoesitys vainajan elämästä
- harrastuksiin tai ammattiin viittaavat yksityiskohdat
- omaisten kirjoittama muistorunous tai muistovärssyt
- epämuodollisempi muistotilaisuus perinteisen sijaan
Hautajaiskukat ovat yksi näkyvimmistä tavoista ilmaista vainajan persoonaa. Kukkakoristelu voidaan suunnitella esimerkiksi vainajan lempikukkien, harrastusten tai elämäntyylin mukaan. Tilaisuuden ei tarvitse olla hillitty, jos vainaja itse oli värikäs ja eloisa ihminen.
Kenen vastuulla hautajaisten järjestäminen on?
Hautajaisten järjestäminen on lähtökohtaisesti lähiomaisten vastuulla. Käytännössä vastuu jakautuu yleensä puolisolle, lapsille tai muille lähimmille sukulaisille. Kukaan ei kuitenkaan ole lain mukaan velvollinen järjestämään hautajaisia yksin, ja hautaustoimisto voi ottaa hoitaakseen käytännön järjestelyt niin laajasti kuin omaiset haluavat.
Jos vainajalla ei ole omaisia tai omaiset eivät pysty järjestämään hautajaisia, vastuu siirtyy kunnalle. Tällainen tilanne on kuitenkin harvinainen. Useimmiten omaiset hoitavat järjestelyt yhdessä, ja tehtävät jakautuvat luontevasti perheen sisällä.
Hautaustoimiston rooli on tukea omaisia niin paljon kuin he tarvitsevat. Parhaimmillaan omaiset voivat jättää kaikki käytännön järjestelyt ammattilaisten hoidettavaksi ja keskittyä itse suremiseen ja läheistensä tukemiseen.
Milloin hautajaisten suunnittelu pitää aloittaa?
Hautajaisten suunnittelu pitää aloittaa heti kuoleman jälkeen, yleensä saman vuorokauden tai seuraavan päivän aikana. Hautaustoimistoon kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman pian, sillä monet käytännön järjestelyt, kuten siunaustilaisuuden ajankohdan sopiminen, vaativat aikaa ja useita yhteydenottoja eri tahoille.
Suomessa hautaus järjestetään tyypillisesti noin 1-2 viikon kuluessa kuolemasta. Tähän aikaikkunaan mahtuu paljon järjestettävää, joten viivyttely vaikeuttaa aikataulujen sovittamista. Erityisesti seurakunnan tilojen, papin ja kanttorin varaaminen kannattaa aloittaa varhain.
Suunnittelun voi kuitenkin aloittaa myös ennakolta, jo ennen kuolemaa. Jos läheinen on vakavasti sairas, hautajaisten alustavaa suunnittelua voidaan tehdä rauhassa etukäteen. Tämä helpottaa omaisten taakkaa merkittävästi vaikeana hetkenä.
Jos sinulla on mielessä kysymyksiä hautajaisten järjestämisestä tai haluat tietää enemmän palveluiden hinnoista ja sisällöstä, Pajunkukan henkilökunta auttaa mielellään. Ota yhteyttä lähimpään toimipisteeseen Jyväskylässä, Äänekoskella tai Viitasaarella, niin käydään tilanteesi läpi rauhassa ja ilman kiirettä.
